Viikonloppuna ihmettelin, että mitä hiivattia Totorolle on käynyt kun puruluu on aivan veressä. Vilkaisin suuhun ja totesin että kaikki on paikallaan. Epäilin sen purreen huuleen tai kieleen luuta kalutessa. No tänään syyllinen sitten löytyi. Vilkaisin sattumalta veijarin kiduksiin ja huomasin erittäin heiluvan ylähampaan roikkuvan kevyesti ikenestä. Hampaan nyppäisy paikaltaan olikin sitten suurempi projekti kuin luulinkaan, mutta sainpas talteen. Tässä se mikroskooppisen pieni ruikula nyt on, aika söpö.
Ja täältä se lähti. Nyt odotellaan vain että lähtisivät nuo ala kulmurit, että pääsisivät pysyvät puhkeamaan oikeille paikoilleen... taitaa vielä viedä tovin. Siihen asti, herra kuluttaa luultavasti paljon aikaa natustellen kaikkea kovaa ja vähän pehmeämpääkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti