Käytiin pitkällä iltalenkillä Totterssonin kanssa ja harjoiteltiin hihnatta kävelyä rauhallisella lenkkipolulla. Totski palasi kuin ohjus takaisin kun kutsuin sitä, välillä jopa liian innokkaasti ja törmäsi päin jalkojani. Ajoittain oli pakko ottaa hepulit väliin ettei liian kiltisti käyttäytyisi, mamin jalkoja vasten on niin ihana hyppiä ja paidan helmaan tarttua siinä toivossa, että kuuluu hauska "rits" ääni ja mami vinkaisee terävän "eih":n. Hauskaa taisi olla sillä ja minulla ainakin. Aamulla löysin punkin nro. 2 sen mahalta ja huomasin että edellisestä otuksesta oli jäänyt ikävä paukama silmäkulmaan, kaiketi se laskee ajanmyötä. Inhottavia otuksia nuo punkit. YÄK! Tässä vielä hiukan kuvamateriaali tältä illalta, vaikka se voisikin olla ihan miltä illalta tahansa.
Totoro saa välillä, tai no joka ilta, hepulin jonka ansiosta meillä on matot rullalla, lelut pitkin maita ja mantuja ja vettä ties missä. Hepulin välissä se käy juomassa tosiaan raivokkaasti vettä ja jatkaa juoksemista, minkä seurauksena vettäkin on sitten joka paikassa ja likaisia tassunjälkiäkin ilmaantuu kuin tyhjästä kun karvaturri hurauttelee märkien kohtien yli likaisilla tassuillaan. Muuten ihan kiva, mainitsematta sitä faktaa että juuri edellisenä päivänä puunattu lattia onkin taas kuin leimattu ja näyttää aivan hirveältä. Mutta hei koiraperheen arkeahän tämä kai oli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti