Remmirähjääjä ja vetohirmu

Meillä on ilmennyt pienoisia ongelmia hihnan molemmin puolin. Oma auktoriteettini on selvästi kärsinyt inflaation ja Totoro on alkanut omasta epävarmuudestaan johtuen (tätä epäilen) isotella muille koirille. Erityisesti poikakoirat ovat tulilinjalla, varsinkin nyt kun olen itse ollut pitkään sairaana ja koira on joutunut kärsimään tavallista lyhyemmistä lenkeistä. Omituisinta on, ettei Totoro käyttäydy aggressiivisesti Mikon kanssa, vaan vain kun minä olen sen kanssa lenkillä. Haluankin päästä mahdollisimman pian harjoittelemaan "kunnon" (lue nakit ja lihapullat) herkuilla muiden koirien kohtaamista minun kanssani. Odotan innolla sitä, että antibioottikuurini loppuu ja pääsen harjoittelemaan pyöräilyä Totskin kanssa. Se on osoittanut rakastavansa pyöräilyä ja koirapuistoilua edelleenkin erittäin paljon, joten voisin vaikka yhdistää nämä kaksi hauskaa harrastusta. Toinen harjoittelunaihe kesään on vetämisen lopettaminen. Totoro on kuin enkeli kun kakkahätä on hoidettu, eikä näköpiirissä ole muita koiria, mutta se ei käytännössä vain riitä, joten tämän harjoittelua on luvassa johdonmukaisesti ja paljon.

Totoro on pelännyt pussia agilityssä yli kaiken ja osoittanut sen kiertämällä sen, jos toisesta päästä ei näy valoa. Viime viikolla oli viimeinen agi kerta ja Totoro oli aivan liekeissä radan tekemisestä, nyt meillä onkin kesän ajaksi paljon harjoittelun kohteita. Minun täytyy saada Totoro kiinnostumaan itsestäni vieläkin enemmän. Tällä hetkellä olen ajoittain Totorolle vain se joku, joka ei ole kuitenkaan mielenkiintoinen, toivon saavani sen kesän aikana reagoimaan minuun paremmin ja voimakkaammin. Keskittymis- ja kontaktiharjoituksia siis luvassa, sekä erilaisia muita käskyjä. Täytynee käydä lainaamassa kirjastosta muutama kirja agilityn alkeista ja käsiohjauksista...Nyt kun on sitä arvokasta aikaa.

Loppuun vielä kollaasi Totoron possunkorvan syönnistä. Nämä olivat sen suurinta herkkua vielä talvella, mutta nykyään ne ovat lähinnä puruleluja sille. Huomaa yläoikealla mielipuolinen ilme korvaa syödessä. Tässä meidän Totoro aidoimmillaan. Kameraa rakastavaa koiraa on helppo kuvata.

Totoro täytti vuoden ja juhlisti sitä herkkukakulla

Totoro nauttii elämästään täysin rinnoin, vaikka välillä pitääkin vähän rähjätä muodon vuoksi hihnassa, ettei kukaan kuvittele liian hyvätapaiseksi. Mami on nyt kipeänä ja sai aikaiseksi vihdoin kasata kerääntyneistä videoista julkaisukelpoisen osuuden. Biisinä toimii Rascal Flatts - Life Is A Highway, jonka tahdeissa tämäkin hurtta kirmailee auringonlaskuun... no ainakin melkein. Nauttikaa videosta, mutta älkää naurako puolivälissä näkyvälle leijonanharjalle, se oli vain tauon paikka kun trimmeri alkoi hiukan ahdistaa, vaikka siis oikeasti Mamille tuli vain kuuma.

terkuin Totoro

Kuulumisia pitkän ajan kuluttua

Totoro on kasvanut jo isoksi pojaksi. Jalka nousee ja tyttöjen tuoksut ovat huumaavan mielenkiintoisia. Nelivetokin menee heti päälle kun kadulla tulee vastaan toinen koira ja sitä olisi sitten pakko päästä moikkaamaan, vaikka mami kuinka kiskoisi toiseen suuntaan kun toinen vain rähisee. Juniori on myös jatkanut tuhoamistouhujaan omistajien yrityksistä peittää, piilottaa, tarjota vaihtoehtoista pureskeltavaa ja ties mitä huolimatta. Totoro on varsinainen vahtikoirakin kun sille päälle sattuu. Satunnaiset ovennarahduksetkin kuitataan kovalla haukulla, saati sitten epämääräiset aitamme ohikulkevat talon asukkaat. Luulevat varmaan että meillä asuu jonkin sortin peto, onneksi eivät tiedä villakoiramaisesta ilmestyksestä.

Mitä pojan luonteeseen tulee, niin en tiedä onko se vesikoira vai ihan jotain muuta, mutta näistä se ei luovu, haukutaan kaikki mikä lähestyy meidän pihaa, postiluukku mukaan lukien, valjaat on periviholliset, lenkillä ei voi olla vetämättä ja aina kun joku tulee kotiin pitää vetää järjettömät itkunsekaiset juoksuhippalot, joiden ansiosta mamin sukkahousut on aina vaarassa saada muodinmukaisia reikiä. Leluja koirallamme on melkein yhtä paljon kuin mamilla vaatteita, eli roppa kaupalla, silti jokainen niistä on Totskin mielestä verrattoman korvaamaton. Agilityilemässä käytiin syksyn aikana muutaman kerran ja siellä hunsvotti viihtyi vallan mainiosti, vaikkakin siskon Fannyn kanssa olisi ollut niin paljon hauskempaa leikkiä. Videoita luvassa pikapuolin lähes koko syksystä, mutta siihen asti Totoro lähettää hellät halit ja haukahdukset kaikille.

Totoro ja sadetakki

Uikahtelua, pörinää ja epämääräistä vastahakoisuutta ilmassa. Lenkille lähteminen vesikoiran kanssa, joka inhoaa pystysuoraa vettä ja rakastaa vaakasuoraa, tekee sateella lenkkeilystä ikävää. Ostinkin siis tänään Mustista ja Mirristä Totorolle sadetakin. Nyt sitä on jopa testikäytetty ja ainakin koira suostui kävelemään se päällä. Lisäksi se toimi vaikka olinkin hetken skeptinen, koira oli kaikkialta muualta läpimärkä, mutta manttelin kohtalta turkki oli kuivaa kuin auringolla. Taitaa Totoro oppia tykkäämään kävelyistä sateellakin. Ja mami kiittää vähempää kuivausoperaatiota, josta Totoro onneksi nauttii. Leikkimisen takia, pyyhettä on niin hauska jurnuttaa.

Seisomisharjoitukset kuvia ottaessa. Peppu tahtoo mennä maahan turhan helposti. Nimittäin.

Bussimatka Helsinkiin ja koirapuistoilua

Ajeltiin taas tänään bussilla, jopa Helsinkiin asti. Käväisin työpaikalla näyttämässä koiruutta ja palattiin takaisin samalla lipulla. Halpaa harjoittelua! Jäätiin pois reilusti ennakkoon ja käveltiin koirapuiston kautta kotiin. Totoro leikki koirapuistossa lähes puolitoista tuntia muitten koirien kanssa, joita puistossa oli parhaimmillaan kuusi plus Totoro. Erityisen kiinnostunut Totoro oli mustasta mopsista (jonka nimeä en muista) ja tyttö Corgi Helmistä. Lisäksi joukkoja vahvistivat sekarotuinen Alli ja jonkunsortin ajokoira Paavo. Totoro oli aluksi aika varautunut ja varsinkin vuoden ikäinen bernin paimenkoira oli sille vähän liikaa, mutta vähän myöhemmin se suhtautui siihenkin ihan rauhallisesti, joskin hiukan väistellen. Kukapa ei väistäisi luultavasti melkein 70 kiloista täysikasvuista urosta... Nyt se reppana makoilee jaloissani aivan reporankana. Perun sanani riiviö odotteli vain mun nousemista, jotta se voisi nylkyttää jalkaani. Totoro on siis oppinut maailman tärkeimmän taidon. Kiitos!

"Mami osaa ottaa kuvia..."

Puolustus vastaa: "objekti on kovin liikkuvaista sorttia."

"Maaaaamiiii! Mä haluun syliin..."

Mami: "Odota!" Totoro: "No joo, mutta kuinka kauan, en mä pitkään tätä jaksa... (n. 3 s.)

"Mamin nuudelikeitto, njam!"

Melko vanha kuva Totorosta, vielä kun sen silmät näki. Nyt on turkki jo sen verran pitkä, ettei simmut, melkein erotu.

"R.I.P favorite mäyrä joutui tuhottujen lelujen taivaaseen... Totoro kirjoittaa jo nyt joulupukille josko saisi uuden mahdollisimman pian."

1,5 h lenkki ja hihnatta kulkemista

Käytiin pitkällä iltalenkillä Totterssonin kanssa ja harjoiteltiin hihnatta kävelyä rauhallisella lenkkipolulla. Totski palasi kuin ohjus takaisin kun kutsuin sitä, välillä jopa liian innokkaasti ja törmäsi päin jalkojani. Ajoittain oli pakko ottaa hepulit väliin ettei liian kiltisti käyttäytyisi, mamin jalkoja vasten on niin ihana hyppiä ja paidan helmaan tarttua siinä toivossa, että kuuluu hauska "rits" ääni ja mami vinkaisee terävän "eih":n. Hauskaa taisi olla sillä ja minulla ainakin. Aamulla löysin punkin nro. 2 sen mahalta ja huomasin että edellisestä otuksesta oli jäänyt ikävä paukama silmäkulmaan, kaiketi se laskee ajanmyötä. Inhottavia otuksia nuo punkit. YÄK! Tässä vielä hiukan kuvamateriaali tältä illalta, vaikka se voisikin olla ihan miltä illalta tahansa.

Totoro saa välillä, tai no joka ilta, hepulin jonka ansiosta meillä on matot rullalla, lelut pitkin maita ja mantuja ja vettä ties missä. Hepulin välissä se käy juomassa tosiaan raivokkaasti vettä ja jatkaa juoksemista, minkä seurauksena vettäkin on sitten joka paikassa ja likaisia tassunjälkiäkin ilmaantuu kuin tyhjästä kun karvaturri hurauttelee märkien kohtien yli likaisilla tassuillaan. Muuten ihan kiva, mainitsematta sitä faktaa että juuri edellisenä päivänä puunattu lattia onkin taas kuin leimattu ja näyttää aivan hirveältä. Mutta hei koiraperheen arkeahän tämä kai oli?

Pentutreffit ja uusi look

Me käytiin lenkillä puistossa tuossa yksi päivä viime viikolla ja mulla oli aika hauskaa, vaikka olikin kuuma. En jaksanut kauheasti riehua kai siksi, mutta hihnan järsiminen oli kivaa... tai se on aina kivaa, samoin sen vetäminen kun ollaan kävelyllä, vaikka en tee sitä jatkuvasti kun on niin paljon muuta haisteltavaa ja maisteltavaa. Vaikka mami aina kieltääkin syömästä mitään maasta, outo!

Tukka läks kun mamin piti päästä testailemaan uutta trimmeriä, katsotaan nyt kuinka kauan se kestää... En nimittäin päästä sitä helpolla tuon vehkeen kanssa.

NE TEKI MUSTA NAKUPELLEN! En kyllä itse tajunnut tätä asiaa juuri lainkaan, mutta hää hää, eivät jaksaneet jatkaa siinä helteessä loppuun, peppu jäi hoitamatta... ei kerrota kenellekään, en olisi mäkään enää jaksanut.

Näin iso musta on tullut... mut saa jopa nostaa veteen, enkä rimpuile kuin vähäjärkinen vaan tykkään uimisesta, vaikken itseeni vielä ihan luotakaan.

JA! Olen oppinut hyppäämään meidän kodin sohville. Kauhean näppärää, niin ei tarvitse enää lojua lattialla ja mami ei voi syödä mitään sohvalla ilman että minä saan osani... tosin se aina käskee alas ja minä tottelen sitä toistaiseksi.. hmmm....

Kuvat ovat jo viime viikolta ja viimeisin sohvakuva tältä päivältä. Videokuulumiset teen viikonloppuna ja kerron vielä helteisen viikonlopun tapahtumista. Tänään oltiin Totoron kanssa moikkaamassa Lintuvaarassa Lizzyä ja Fannya eli Totoron siskoja. Fanny on vielä hiukan pienempi kuin muut kaksi, mutta näyttää oikein kauniilta pikkuneidiltä, jolla on sisua kuin pienessä kylässä. Lizzykin on oikein tomera likka, samanlaisiahan ne on persoonaltaan, mutta silti niin erilaisia. Hauskaa oli ja uskon että kaikki koirat kellahtavat onnellisina nukkumaan... Totorokin ihan omaan uuteen petiin, mutta ihan vain vahingossa ettei liikoja luulla. Huomenna käydään eläinlääkärillä ja viikonloppuna moikkaamassa kahta koikkeria Kiloon. Paljon kuulumisia siis luvassa. Viikonloppuun!

VIDEO KUULUMISET OSA 3.

Totoro vietti Juhannuksen Päijänteen rannalla "Pikkulassa" Luhankalaisessa saaressa. Koira nautti vapaudesta ja itsenäisestä menemisestä. Selvästi on poika jo oppinut olemaan keskenäänkin. Liian pitkälle retket eivät onneksi vielä johtaneet, mutta ensi kerralla voikin olla jo toinen tarina. Totoro harjoitteli uimista ja vedessä remuamista, vaikkakaan se ei vakuuttanut vielä omistajaa vesikoiruudesta. Kaveri kun ei oikein mielellään veteen edes herkuilla tullut. Uni maistui kaverille iltaisin yllättävän hyvin, mutta eiköhän kantojen järsimisen ja toisten koirien kanssa leikkimisen jälkeen pidäkin. Ensi kertaan! Totoro ei osaa vieläkään puhua lähes ollenkaan.

Kylässä Fannyn luona ja leppoisaa hengailua Marian sylissä

Tänään oltiin moikkaamassa pitkästä aikaa Totoron siskoa Fannya ja pennut temmelsivätkin melkein tauotta tunnin ja 15 minuutin ajan. Sitten olikin hyvä kohta lähteä kotia kohti. Totoro ainakin nukkui melkein koko loppu päivän, vaikka sitten kun Maria tuli kylään niin, piti vähän haistella Marian kenkiä... todistusainestona kuva! Lisäksi Maria halusi kuvia lainakoirasta ja Totoro pääsi vähän poseeraamaan. Kaveri on kasvanut ihan hurjasti ja koon huomasikin siskoon verrattuna. Fanny on vielä suloinen vauveli, kun Totoro on jo varsin tömäkkä kaveri. Seuraava video on luvassa vasta juhannuksen jälkeen, koska Totoro ei ole kokeillut mitään kovin uutta lähiaikoina ja mami unohti kameran kotiin, kun oltiin pelmuamassa Fannyn luona. Siihen asti Hauskaa Juhannusta kaikille!

VIDEO KUULUMISET OSA 2.

Song: Ooks of Hazard: Kids (MGMT cover). Totoro on kasvanut hurjasti ja päivät kuluvat leikkien ja nukkuen. Edelleenkin n. 75% päivästä Totski vain nukkuu. Viime sunnuntaina käytiin vierailulla Siuntiossa ja remuttiin takapihalla. Totoro osoitti luovuutta kierimällä itsenäisesti nurmikolla. Vauva villiintyi niin ettei juoksemisesta ollut tulla loppua. Koiramaisuuksiakin se osaa jo vallanmainiosti eli juosta unissaan, ja jahdata uudelleen ja uudelleen häntäänsä ja murista uhkaavasti leluilleen. Ystävältä lahjaksi saatu kumikanakin on osoittautunut varsin mielenkiintoiseksi. Videolla näkyvä mopsi alias Saikkonen sai kokea hurjaa retuutusta ja hellää huoltoa. Päivien päätteeksi kelpaa kellistyä nukkumaan ja venytellä raukeasti unien välillä. Ensi viikkoon videoiden osalta.

Reissunpäällä

Tänään on reissailtu ihan urakalla, autoiltu jopa kahdella eri autolla ja oltu kymmenisen minuuttia yksin autossa ilman pissaa. Huippusaavutuksia! Lisäksi Totoro tapasi kaksi todella pientä lasta, tutustui kahteen uuteen asuntoon ja opettelee pikkuhiljaa ruokailemaan vain kolmesti päivässä. Satunnaisista emännän unohduksista johtuen vahinkoja sattuu vielä silloin tällöin sisälle, mutta muuten osataan jo melkein maanittelulla tehdä ainakin pissa. Nyt reppana on kovin väsynyt ja nukkuu pöydän alla tyytyväisenä. Hihnassa kävely sujuu todella hienosti, vaikka maailmassa onkin todella paljon kaikenlaista mielenkiintoista, varsinkin juoksevia ihmisiä. Ja pyöräilijöitä.

Rapsuttelukuva viime viikonlopulta.

Totoro kotiutui 5.6 ja VIDEO KUULUMISET OSA 1.

Totoro saapui vihdoin pitkän odottelun jälkeen kotiin ja on sopeutunut varsin mainiosti. Ensimmäinen viikko on ollut tapahtumia täynnä, kun on pitänyt tavata paljon uusia ihmisiä, oppia käymään meidän pihalla pisulla ja vaikka mitä. Tässä vähän materiaalia Totoron touhuilusta.