Kuulumisia pitkän ajan kuluttua

Totoro on kasvanut jo isoksi pojaksi. Jalka nousee ja tyttöjen tuoksut ovat huumaavan mielenkiintoisia. Nelivetokin menee heti päälle kun kadulla tulee vastaan toinen koira ja sitä olisi sitten pakko päästä moikkaamaan, vaikka mami kuinka kiskoisi toiseen suuntaan kun toinen vain rähisee. Juniori on myös jatkanut tuhoamistouhujaan omistajien yrityksistä peittää, piilottaa, tarjota vaihtoehtoista pureskeltavaa ja ties mitä huolimatta. Totoro on varsinainen vahtikoirakin kun sille päälle sattuu. Satunnaiset ovennarahduksetkin kuitataan kovalla haukulla, saati sitten epämääräiset aitamme ohikulkevat talon asukkaat. Luulevat varmaan että meillä asuu jonkin sortin peto, onneksi eivät tiedä villakoiramaisesta ilmestyksestä.

Mitä pojan luonteeseen tulee, niin en tiedä onko se vesikoira vai ihan jotain muuta, mutta näistä se ei luovu, haukutaan kaikki mikä lähestyy meidän pihaa, postiluukku mukaan lukien, valjaat on periviholliset, lenkillä ei voi olla vetämättä ja aina kun joku tulee kotiin pitää vetää järjettömät itkunsekaiset juoksuhippalot, joiden ansiosta mamin sukkahousut on aina vaarassa saada muodinmukaisia reikiä. Leluja koirallamme on melkein yhtä paljon kuin mamilla vaatteita, eli roppa kaupalla, silti jokainen niistä on Totskin mielestä verrattoman korvaamaton. Agilityilemässä käytiin syksyn aikana muutaman kerran ja siellä hunsvotti viihtyi vallan mainiosti, vaikkakin siskon Fannyn kanssa olisi ollut niin paljon hauskempaa leikkiä. Videoita luvassa pikapuolin lähes koko syksystä, mutta siihen asti Totoro lähettää hellät halit ja haukahdukset kaikille.

Bussimatka Helsinkiin ja koirapuistoilua

Ajeltiin taas tänään bussilla, jopa Helsinkiin asti. Käväisin työpaikalla näyttämässä koiruutta ja palattiin takaisin samalla lipulla. Halpaa harjoittelua! Jäätiin pois reilusti ennakkoon ja käveltiin koirapuiston kautta kotiin. Totoro leikki koirapuistossa lähes puolitoista tuntia muitten koirien kanssa, joita puistossa oli parhaimmillaan kuusi plus Totoro. Erityisen kiinnostunut Totoro oli mustasta mopsista (jonka nimeä en muista) ja tyttö Corgi Helmistä. Lisäksi joukkoja vahvistivat sekarotuinen Alli ja jonkunsortin ajokoira Paavo. Totoro oli aluksi aika varautunut ja varsinkin vuoden ikäinen bernin paimenkoira oli sille vähän liikaa, mutta vähän myöhemmin se suhtautui siihenkin ihan rauhallisesti, joskin hiukan väistellen. Kukapa ei väistäisi luultavasti melkein 70 kiloista täysikasvuista urosta... Nyt se reppana makoilee jaloissani aivan reporankana. Perun sanani riiviö odotteli vain mun nousemista, jotta se voisi nylkyttää jalkaani. Totoro on siis oppinut maailman tärkeimmän taidon. Kiitos!

"Mami osaa ottaa kuvia..."

Puolustus vastaa: "objekti on kovin liikkuvaista sorttia."

"Maaaaamiiii! Mä haluun syliin..."

Mami: "Odota!" Totoro: "No joo, mutta kuinka kauan, en mä pitkään tätä jaksa... (n. 3 s.)

"Mamin nuudelikeitto, njam!"

Melko vanha kuva Totorosta, vielä kun sen silmät näki. Nyt on turkki jo sen verran pitkä, ettei simmut, melkein erotu.

"R.I.P favorite mäyrä joutui tuhottujen lelujen taivaaseen... Totoro kirjoittaa jo nyt joulupukille josko saisi uuden mahdollisimman pian."

Totorolta lähti ensimmäinen hammas

Viikonloppuna ihmettelin, että mitä hiivattia Totorolle on käynyt kun puruluu on aivan veressä. Vilkaisin suuhun ja totesin että kaikki on paikallaan. Epäilin sen purreen huuleen tai kieleen luuta kalutessa. No tänään syyllinen sitten löytyi. Vilkaisin sattumalta veijarin kiduksiin ja huomasin erittäin heiluvan ylähampaan roikkuvan kevyesti ikenestä. Hampaan nyppäisy paikaltaan olikin sitten suurempi projekti kuin luulinkaan, mutta sainpas talteen. Tässä se mikroskooppisen pieni ruikula nyt on, aika söpö.

Ja täältä se lähti. Nyt odotellaan vain että lähtisivät nuo ala kulmurit, että pääsisivät pysyvät puhkeamaan oikeille paikoilleen... taitaa vielä viedä tovin. Siihen asti, herra kuluttaa luultavasti paljon aikaa natustellen kaikkea kovaa ja vähän pehmeämpääkin.

Pentutreffit ja uusi look

Me käytiin lenkillä puistossa tuossa yksi päivä viime viikolla ja mulla oli aika hauskaa, vaikka olikin kuuma. En jaksanut kauheasti riehua kai siksi, mutta hihnan järsiminen oli kivaa... tai se on aina kivaa, samoin sen vetäminen kun ollaan kävelyllä, vaikka en tee sitä jatkuvasti kun on niin paljon muuta haisteltavaa ja maisteltavaa. Vaikka mami aina kieltääkin syömästä mitään maasta, outo!

Tukka läks kun mamin piti päästä testailemaan uutta trimmeriä, katsotaan nyt kuinka kauan se kestää... En nimittäin päästä sitä helpolla tuon vehkeen kanssa.

NE TEKI MUSTA NAKUPELLEN! En kyllä itse tajunnut tätä asiaa juuri lainkaan, mutta hää hää, eivät jaksaneet jatkaa siinä helteessä loppuun, peppu jäi hoitamatta... ei kerrota kenellekään, en olisi mäkään enää jaksanut.

Näin iso musta on tullut... mut saa jopa nostaa veteen, enkä rimpuile kuin vähäjärkinen vaan tykkään uimisesta, vaikken itseeni vielä ihan luotakaan.

JA! Olen oppinut hyppäämään meidän kodin sohville. Kauhean näppärää, niin ei tarvitse enää lojua lattialla ja mami ei voi syödä mitään sohvalla ilman että minä saan osani... tosin se aina käskee alas ja minä tottelen sitä toistaiseksi.. hmmm....

Kuvat ovat jo viime viikolta ja viimeisin sohvakuva tältä päivältä. Videokuulumiset teen viikonloppuna ja kerron vielä helteisen viikonlopun tapahtumista. Tänään oltiin Totoron kanssa moikkaamassa Lintuvaarassa Lizzyä ja Fannya eli Totoron siskoja. Fanny on vielä hiukan pienempi kuin muut kaksi, mutta näyttää oikein kauniilta pikkuneidiltä, jolla on sisua kuin pienessä kylässä. Lizzykin on oikein tomera likka, samanlaisiahan ne on persoonaltaan, mutta silti niin erilaisia. Hauskaa oli ja uskon että kaikki koirat kellahtavat onnellisina nukkumaan... Totorokin ihan omaan uuteen petiin, mutta ihan vain vahingossa ettei liikoja luulla. Huomenna käydään eläinlääkärillä ja viikonloppuna moikkaamassa kahta koikkeria Kiloon. Paljon kuulumisia siis luvassa. Viikonloppuun!

Reissunpäällä

Tänään on reissailtu ihan urakalla, autoiltu jopa kahdella eri autolla ja oltu kymmenisen minuuttia yksin autossa ilman pissaa. Huippusaavutuksia! Lisäksi Totoro tapasi kaksi todella pientä lasta, tutustui kahteen uuteen asuntoon ja opettelee pikkuhiljaa ruokailemaan vain kolmesti päivässä. Satunnaisista emännän unohduksista johtuen vahinkoja sattuu vielä silloin tällöin sisälle, mutta muuten osataan jo melkein maanittelulla tehdä ainakin pissa. Nyt reppana on kovin väsynyt ja nukkuu pöydän alla tyytyväisenä. Hihnassa kävely sujuu todella hienosti, vaikka maailmassa onkin todella paljon kaikenlaista mielenkiintoista, varsinkin juoksevia ihmisiä. Ja pyöräilijöitä.

Rapsuttelukuva viime viikonlopulta.