tiistai 27. heinäkuuta 2010

Totorolta lähti ensimmäinen hammas

Viikonloppuna ihmettelin, että mitä hiivattia Totorolle on käynyt kun puruluu on aivan veressä. Vilkaisin suuhun ja totesin että kaikki on paikallaan. Epäilin sen purreen huuleen tai kieleen luuta kalutessa. No tänään syyllinen sitten löytyi. Vilkaisin sattumalta veijarin kiduksiin ja huomasin erittäin heiluvan ylähampaan roikkuvan kevyesti ikenestä. Hampaan nyppäisy paikaltaan olikin sitten suurempi projekti kuin luulinkaan, mutta sainpas talteen. Tässä se mikroskooppisen pieni ruikula nyt on, aika söpö.
Ja täältä se lähti. Nyt odotellaan vain että lähtisivät nuo ala kulmurit, että pääsisivät pysyvät puhkeamaan oikeille paikoilleen... taitaa vielä viedä tovin. Siihen asti, herra kuluttaa luultavasti paljon aikaa natustellen kaikkea kovaa ja vähän pehmeämpääkin.

lauantai 24. heinäkuuta 2010

1,5 h lenkki ja hihnatta kulkemista

Käytiin pitkällä iltalenkillä Totterssonin kanssa ja harjoiteltiin hihnatta kävelyä rauhallisella lenkkipolulla. Totski palasi kuin ohjus takaisin kun kutsuin sitä, välillä jopa liian innokkaasti ja törmäsi päin jalkojani. Ajoittain oli pakko ottaa hepulit väliin ettei liian kiltisti käyttäytyisi, mamin jalkoja vasten on niin ihana hyppiä ja paidan helmaan tarttua siinä toivossa, että kuuluu hauska "rits" ääni ja mami vinkaisee terävän "eih":n. Hauskaa taisi olla sillä ja minulla ainakin. Aamulla löysin punkin nro. 2 sen mahalta ja huomasin että edellisestä otuksesta oli jäänyt ikävä paukama silmäkulmaan, kaiketi se laskee ajanmyötä. Inhottavia otuksia nuo punkit. YÄK! Tässä vielä hiukan kuvamateriaali tältä illalta, vaikka se voisikin olla ihan miltä illalta tahansa.


Totoro saa välillä, tai no joka ilta, hepulin jonka ansiosta meillä on matot rullalla, lelut pitkin maita ja mantuja ja vettä ties missä. Hepulin välissä se käy juomassa tosiaan raivokkaasti vettä ja jatkaa juoksemista, minkä seurauksena vettäkin on sitten joka paikassa ja likaisia tassunjälkiäkin ilmaantuu kuin tyhjästä kun karvaturri hurauttelee märkien kohtien yli likaisilla tassuillaan. Muuten ihan kiva, mainitsematta sitä faktaa että juuri edellisenä päivänä puunattu lattia onkin taas kuin leimattu ja näyttää aivan hirveältä. Mutta hei koiraperheen arkeahän tämä kai oli?

torstai 8. heinäkuuta 2010

Pentutreffit ja uusi look

Me käytiin lenkillä puistossa tuossa yksi päivä viime viikolla ja mulla oli aika hauskaa, vaikka olikin kuuma. En jaksanut kauheasti riehua kai siksi, mutta hihnan järsiminen oli kivaa... tai se on aina kivaa, samoin sen vetäminen kun ollaan kävelyllä, vaikka en tee sitä jatkuvasti kun on niin paljon muuta haisteltavaa ja maisteltavaa. Vaikka mami aina kieltääkin syömästä mitään maasta, outo!
Tukka läks kun mamin piti päästä testailemaan uutta trimmeriä, katsotaan nyt kuinka kauan se kestää... En nimittäin päästä sitä helpolla tuon vehkeen kanssa.
NE TEKI MUSTA NAKUPELLEN! En kyllä itse tajunnut tätä asiaa juuri lainkaan, mutta hää hää, eivät jaksaneet jatkaa siinä helteessä loppuun, peppu jäi hoitamatta... ei kerrota kenellekään, en olisi mäkään enää jaksanut.
Näin iso musta on tullut... mut saa jopa nostaa veteen, enkä rimpuile kuin vähäjärkinen vaan tykkään uimisesta, vaikken itseeni vielä ihan luotakaan.
JA! Olen oppinut hyppäämään meidän kodin sohville. Kauhean näppärää, niin ei tarvitse enää lojua lattialla ja mami ei voi syödä mitään sohvalla ilman että minä saan osani... tosin se aina käskee alas ja minä tottelen sitä toistaiseksi.. hmmm....
Kuvat ovat jo viime viikolta ja viimeisin sohvakuva tältä päivältä. Videokuulumiset teen viikonloppuna ja kerron vielä helteisen viikonlopun tapahtumista. Tänään oltiin Totoron kanssa moikkaamassa Lintuvaarassa Lizzyä ja Fannya eli Totoron siskoja. Fanny on vielä hiukan pienempi kuin muut kaksi, mutta näyttää oikein kauniilta pikkuneidiltä, jolla on sisua kuin pienessä kylässä. Lizzykin on oikein tomera likka, samanlaisiahan ne on persoonaltaan, mutta silti niin erilaisia. Hauskaa oli ja uskon että kaikki koirat kellahtavat onnellisina nukkumaan... Totorokin ihan omaan uuteen petiin, mutta ihan vain vahingossa ettei liikoja luulla. Huomenna käydään eläinlääkärillä ja viikonloppuna moikkaamassa kahta koikkeria Kiloon. Paljon kuulumisia siis luvassa. Viikonloppuun!